kotipihalla

Joskun kun saan pennun, niin aattelin opettaa sen silleen älykkäästi (tää luki kirjassa, ja toisaalta, kyllähän sen nyt Hupsin kanssa treemisen kokemuksestakin tietää että mikä ois voinut olla hyvä tapa viedä sitä eteenpäin pentuna) että harjoitellaan ensin kaikki asiat kahdelleen tyhjiössä, sitten vasta viedään ne muualle. Ensin harjoitellaan leikkiminen sääntöinen jotta voidaan viedä se muihin paikkoihin, muilla jutuilla ei sitten olekaan niin kiire. En tiedä oisko se joka koiralle niin väliks, joku Jaypohan on kotonaan kaikkialla, mutta Hupsille ois sopinut niiiin hyvin jos ois joskus osannut. No mut, oon vähentänyt tätä tehtyjen virheiden voivottelua, ja toisekseen, ehkä ei oo koskaan liian myöhäistä treenata kotipihalla :) Sitäpaits, se meiän piha oli tosi pitkään Hupulle tosi vaikee paikka. Mietin eilen treeniä aloittaessa että onhan se siistiä, kun voin hengähtää hetken vaikka kulman takana haukkuu flexiräksyt eikä tartte sanoa Hupulle mitään, kun se on vaan siinä, tekemässä sitä treeniä eikä senkään tarvi miettiä onko kulman takana olevilla tyypeillä meille jotain merkitystä :) Kehitys, mikä ihana asia, etenkin kun sen huomaa vähän mutkikkaamman tien jälkeen. Muistan joskus miettineeni että pystyykö sen kanssa ikinä treenaamaan siinä pihassa niin sokeena ympäristölle kun Saran kanssa, ja kyllä, pystyy.

Se miksi meidän parhaat treenit on kotona, tai ylipäätään yksin treenatessa, järestään onnistuneita ja supereita, johtuu tietty siitä että silloin mulla on paras fiilis, oon itsevarma jne. Kisoissa, koulutuksissa yms. sitten oon epävarma ja Hupu sen mukainen. Pekka Korri sanoi viikonloppuna hyvin, tai siis en muista miten sen sanoi, mutta sisältö oli kutakuinkin se, että on oikeesti hyvä asia että koira reagoi siihen millainen ohjaaja on kulloinkin, oishan se tosi tylsää jos koira kulkis jotain ihan omaa taajuttaan. Nii, mehän ollaan Hupun kans vähän niiku yhtä kun sen mielentila on ihan riippuvainen siitä mitä mä ajattelen tai en edes vielä ole ajatellut ajattelevani :)

Niin ne kotitreenit, mahtuu muuten ohjattuki pihaan jos laittaa niin että kapula on kulman takana. Tehtiin merkkivauhtia ja parilla palkan heitolla Hupu rupes jatkamaan suoraan merkin ohi, miten se nyt näin ku "go" on ollut vähän aikaa tauol kun se niin ennakoi multa lentävää palkkaa. Ei tehty montaa toistoa kun märkä savi oli liukasta ja jarrutukset vähän hurjan näköisiä.

Hupusta märkä savi on kuitenki ilmeisen kiva alusta, voi tehä luisustoppei ja maahanmenoi (jee!!) Niitä on tehty.

Ja kaukoista aina jotain vaihtoparia, teemana pitää ne m-i vaihdot hyvinä, s-m taaksepäin, m-s etujalkojen siirto ja sitten ois se s-i, sitä ollaan tehty nyt vähän enempi vaa eriksee ei kaukotreenien yhteydes.

Tunnaria tietty aina, sitä on niin hauska versioida.

Ja tadaa, ompa treenattu myös vähän seuruuta.

Upu on ollut aika hurjana, kierrä puu+stoppi/maahan/kaukot treenissä se haukkui juostessaan, ohops.

Hirvee himo ois edelleen sitä agia treenaamaan, perjantaina varmaan ehtis, kivaa :)

Sisällä on temputeltu, Uupu on kyllä hurjan pätevä laittamaan kuppeja kippoon, en voi tajuu miten se osaa sellasta, tai jotenki se on mun mielestä niin ihmeellinen temppu :) Sit on harkattu kans erottamaan peukku, piti eka opetella sen kautta että osaa erotella kämmentouchin ja peukun, meinas mennä vähän sekasin siinä vaiheessa kun oli koko käsi auki.. Pitäs varmaan opettaa sille jotain takapääjuttuja, mutta ku niissä meinaa aina vähän loppua kärsivällisyys, molemmilta...