Turuus

Kevään ekat nurtsitreenit, koirat oli vähän villejä, karkailivat nuuskimaan jne, tosin Zeldaan verrattuna ne ei olleet kyllä yhtään mitään :D

Hupu Teslan jälkeen. Odotteli puussa kii osan Teslan vuorosta, makoili kiltisti. Kehäänmeno + ruutu, istumista ja tunnaria ja tekemään karkailu juttuja.

Sara teki kehäänmenon + ruudun, kaukoja ja ohjattua.

Ajattelin vähän että Hupua vois luimuiluttaa jostain kuuluva kuormurin tms. peruutusääni, mutta unohdin sen sitten ihan heti, enkä huomannut että ois reagoinut.

Eka kehäänmeno Hupu meni eeltä yksin ja nappas jonku kepin, tokan yrityksen tuli tosi kivasti, pompotteli oikein. Karkas ruutuun ja lamaantu matkalla vähän ku oli karannut, jäi reunaan ja korjasin ja päätyi nuuskimaan jotain kiveä. Tokalla parempi, paitsi punkee oikeeseen reunaan, nyt taisin jo palkata ilman korjausta. Sinne oikeeseen reunaan joku este, ei ny mitään markoa mutta vaikka joku muu ihminen. Tehtiin joku lelulle kans.

Liikkeestä istumista kierroilla, seisoi paristi ja joku kerta seuras mukana, kiva treeni, näitä tehdään :) Mä en ollut ihan koko aika ihan kauheen selkee-

Tunnaria, karkas, huikkasin käskyn perään ettei lamaantus. (kuulemma ei ehkä ihan näin ku ei oo kauheen loogista) Siihen sitten semmonen kutsu-kierrä-sivu-juttu, tuli ihan superkivalla asenteella sivulle. Sain ehkä vihdoin viimein kiinni miten sitä kysymistä vois tehdä sen kanssa. Oman toi paristi ja puri vähän.

Kysymistä tasamaakapulalla, väitin ettei karkaa, mutta karkaahan se jos vaa oottaa ihan hetken ennen käskyä :D Ja lelulla. Pitää tehdä semmonen neljän kohteen kysely, taidan toteuttaa ainakin tänään jos meillä ei ollut tehistreeneissä ohjelmaa suunniteltuna.

Hupu oli aika kiva treenikaveri, vaikka niitä keppejä onki maasta napsimassa koko aika. Ainakin ku vertaa viime vuoden kevääseen, mulla on jotenki muistissa kun juurikin Kupittaalla sitä vaan ei uskaltanut laskea irti kun se sinkos johonki maata kiertävälle radalle. Siirtymistreeneissä kun näytti suuntaa niin lähti kyllä näytettyyn suuntaan mutta jatkoi matkaansa tyytyväisenä yksin kohti lähintä lintua, vesilammikkoa, puskaa, tai mitä vaan mielenkiintoista.

Saran kanssa ajattelin jo että sehän osaa tulla kehään mutta se sitten juoksikin ittekseen nuuskimaan, ja kun merkille piti mennä niin tsekkaamaan tavaroita merkin takaviistosta. Meni sitten myös sinne merkille. Sinkoili vähän sinne sun tänne välillä nenä maassa ja välillä ei. Meni merkille ja ruutuunkin ja joku viimonen oli ehkä jopa aika hyvä.

Kaukot on todistetusti hukassa, ainakin ilman tunnin juoksutusta, tuli m-s jonkun kaks metriä eteenpäin, ne on siis vielä enempi hukassa kuin luulin. Kokeiltiin vähän kaiteella mutta tekee sitä samaa ku kotipihan varaston portaalla että roikkuu etutassut reunan yli kun se on sen mielestä kiva asento. Vois palata alkuopetustreeniin, mutta kun ei sillä oo oikein ollut alkuopetusta kun on vaan alettu tekemään huutelemalla asentokäskyjä mahdollisimman kaukaa :D Peruutellen teki jotain ok. Lentsun sanoja lainatakseni ni jos koirassa hienointa on se että se tekee tokoa ihan täysin temppuina niin ei ois kiva viedä siltä sitä rupeemalla nipottamaan jostain kaukoista, joten jep peruutellaan, kotimatkalla mietin että jos vaikka naksuttelis sille niitä vaihteeks, silleen i-s taitaa olla opetettu.

Ohjattua, luulin että Sara katto kapulan viennin mutta ei ollut kattonut, liikkuriavustajan pitäs varmistaa että kattoo. Tai jos itte vie ni itte. Palataan alustatreeniin, tosin oon tehnyt niin että palkkaan heittämällä, nyt palkka luota-> ei pysähtelis kapuloille sit.

Riina piti Saraa väleissä kun puhuttiin niin ei mennyt räkytys-tappeluksi, olipas mukavaa. Muutenkin oli tosi kivaa, miks ihmeessä mä ahdistun jostain kummallisista ongelmista, mun treenikaverikoirat oli kauheen kivoja - ja oikeesti helppoja jos vaikka Zeldaan vertaa :) Nurtsilla oli ihana treenata (ja nuuskia ja ronkkia keppejä! t. Sara ja Hups) ja ilmakin oli niin kivan syksyinen.

Hupu sai uuden pannan :)

Muista, kehäänmenoja joka treeninaiheen väliin "eri kehiin". Joka treenissä.