agikentil ei oo viel esteitä joten "vieraalla kentällä" treenimässä. Olin lähinnä aikonut ottaa Jaysta kuvia joten mustien treenit vähä huonolla suunnitelulla.. Hups teki ruutua ja kiertostoppeja ja seuruuta. Oli edelleen jotenki vaisu, semmonen niiku puolinukuksissa oleva ihminen, jota ku tönäsis ni sit se havahtuis sillee säikähtäen. Kai ne juoksut alkaa anyday. Ei saa ulkona nenäänsä irti haistelusta ja lähinnä hölkkäilee.
Saralle markon liikkuroimana ruutu, olipas tyhmä tehä vähän vaikee, ohjatun kapulat oli merkillemeno matkal ja halus tarjota niitä merkkinä tai hakea ne. Vaikka lopulta näytin ni silti ois halunnut. Onnistu kuiteski. Ruutu ok, merkiltä ruutuun eestaas juoksentelua. Ohjattu, ei taas ihan putkeen mutta autettuna ok. Seuraamista, olin huppu pääs kun satoi ja en kuullut mitään, heti ku rupesin arpoo et sanoks marko jotai ni näky koirassa. Luoksetulo kans joo, valu mutta pysähty ja suoritti. Tuli mieleen se ärsyttävä ajatus joka yleensä pilaa multa kaikki kokeet, "sehän vois saada vaikka ykkösen"..Ääh. Yrittäs nyt vaan olla koiran kaa.
Hupsin kanssa kokeiltiin eka kertaa meidän mahdollista kakkoslajia. Semmosta kevyttä missä voi puuttua jos koira ei tottele ja ei tartte olla ihan niin tarkkaa ja voi silti tehdä asioita niin että kun ottaa kontaktin ni saa luvan. Jännä laji, niin paljon vastuuta siinä ihmisellä, koira vaan menee minne näytetään ja tekee mitä näytetään. Oli kyllä ihan hauskaa, ja pääsin puuttumaan siihen "en osaa istua" tokokentän ulkopuolella ja Hupu vissii kahesta kerrasta uskoikin. Tähän löytyy koutsi ihan kotoa, mutta kukas opettas mulle että miten sitä jälkeä tehdään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti