Päätin laittaa arki-Hupun kuriin, lenkillä vetäminen, räyhille vastaaminen ja kaikki muu huono käytös loppuu. Sillä on ollut se puolisentoistavuotta aikaa opetella hyvällä, ei oo oppinut tai en oo osannut opettaa, mutta vast'edes tämmöset ei-vaan-voi-tehdä-noin-asiat tehdään sitten vaikka pahan kautta. Joku ilta oli sen verta ärsyttävä tyyppi rähjänsä kanssa "tämä ei vaan osaa ohittaa, ihan kiltti on vaikka rähiseekin, niin tämä pitäisi nyt päästää tervehtimään" että sain itteeni puhtia kuulostaa siltä että olen tosissani. Seuraavan rähjäävän koiran kohdalla huutia saanut Hupu tarjoskin kontaktia itte.. Saraan mun auktoriteetti ei edelleenkään yllä, kiinnostin sitä melkein yhtä paljon ku rähisevä koira (ei korvaansa lotkauta vaan jatkaa eteenpäin nuuskimista). Vast'edes mä rakastan kaikkia rähjien omistajia, ne antaa mulle tilaisuuden harjoitella Hupun kuriin laittamista :) (Hupuhan ohittaa rähjäkoirat joko namin kanssa nätisti, tai jos antaa sen vetää täysiä eteenpäin niin ei nää niitä, jos yrittää ottaa kuulolle ilman namia niin vastaa joka ainoolle. Vapaana mettässä Hupu ei välitä vieraista koirista, joita sielläkin ihanasti iholle toisinaan pukkaa, mutta toi hihna (=minä?) on kyllä semmonen rähinän lähde että huh.)
Kotona on taas treenattu. Hupu teki eilen tarkkuustunnaria, paljon vieraita ihan lähekkäin, sepäs olikin näppärä pieni koira ja nuuski tarkkaan ja otti oman kun löysi. Tehtiin toistojakin toki, varmistui ettei eka ollut vahinko. Puree edelleen palautuksessa muutaman kerran, mutta odotellaan sitä varmuutta ;) Sivulla piti hyvin, sisällä olikin tehty aiemmin tunnarilla pitoja.
Hupun jälkeen Sara treenas samat. Nyt toimi tunnari ja tiesi mitä oli tekemässä, meni suoraan kapuloille, haisteli ja nappas tosi nopee "oman". yllärinä Sara toikin ekana oman viereisen. Toistui paristi, aina toistolla etsi oikean ja eka toi väärän. Näytti ehkä vähän siltä että kun Saralla ei oo juurikaan tehty näitä haasteellisia tunnareita (paitsi treenataan usein omilla joskus aiemmin käytetyillä tuuletetuilla kapuloilla, jolloin ettii tuoreimman/vahvimman hajun) niin oletti vaan ja otti jonkun hajun läheltä. Ihan jo muutamalla toistolla muuttui tarkemmaksi ja ei tuonut enää ekana vääriä. Tehtiin vauhtitunnaria pitkältä matkalta sinne samaan missä kapulat tiheästi. Oli tosi hyvä :) Nii joo, paits että tuli lähtöhaukku, siltikin malttoi etsiä rauhassa, kiva. Sara teki vähän seuruuta ja kaukoja kans. Nyt m-s-m. Ihan läheltä että saatais oikein tehtyjä toistoja. Jäävät tehtiin kans sarjana läpi, palkkaa siitä kun ei ennakoinut istumisesta mukaanlähtöä. Luoksetulon jättöä & huutelin vääriä sanoja. Ekana varasti sadasti ku sanoin "sinappi", lopulta hiffas/malttoi kuunnella ja pysyi nykimättä.
Hups teki vielä toisen setin. Seuruuta, häiriönä taas seläntakana autoaan tolppaan värkkäävä tyyppi. Seuruussa ei häirinnyt, kaukoissa katteli taakse, sanoin että ei saa kattoa ja ei sitten kattonut. Tuolleenko tuo koira nyt sit toimii, en saa sitä motivaation kautta haluamaan tehdä mitä haluan siltä (=ei tsekkaa ja reagoi joka tapahtumaan mitä vilkkaana koirana luonnostaan mieluiten tekis), mutta se tottelee jos sitä kieltää, aargh. No mut sitten mennään vaikka kieltämällä, teki reippaana kaukoja sitten kun olin kertonut että ei saa katella taakse. Kiertoleikkikaukoja, nähtiin i-s loikkavaihtoakin vaikkei oo muka sitä treenattu, hyppäs etupäällä jonku puol metriä ilmaan, söpö :)
Tunnarilla jotain pitojuoksutusjuttua ja lelusta irrottamista treenattiin kans :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti