Kauheeta lentoo taas koko perjantai-ilta, suoraan treenienvetotuurauksesta omalle vuorolle ja oman vuoron jälkeen vielä oman ryhmän vikat treenit. Olin keskittänyt suunniteluosuuden lähinnä niihin. Joten omat koirat treenas taas suunnitelmatta. Hups aloitti perusasentoon tuloissa, tekemällä ne treenien alussa tulee aineski varmistettua että mielentila on hyvä. Seuraamisen liikkeellelähtöjä peilin edessä, nyt pää pysyy ylhäällä jos laahustan tai lähden hitaalla, normia ja juoksua pää ei vielä kestä, heh :) Suoruutta merkillä, sain suoraks niin ooteltiin hetki ruudun vapautumista ja sen jälkeen tietty merkillä olikin inasen vino. Uusinnalla suora ja ruutuunkiin löysi hyvin etukautta, oli tyhjä ruutu. Molemmilla puolilla matkaa oli koirat tekemässä, niistä ei välittänyt, vähän kuitenki oli jännä kai kun ennakoi stoppia ja jäi vähän etureunaan. Palkkasin kuiteski siitä kun häiriöt oli ehkä normia vaikeemmat. Toisto lelulle ja meni hyvin perälle asti. Pitää ehkä ennakoinninpelossa siirtää se lelu vielä kauemmas taakse. Ohjatusta tehtiin molemmat puolet, hinku keskikapulalle on kova, stoppaa edelleen hyvin, mutta en nyt oikeen tiedä miten jatkais tätä treeneissä, jos vahvistas vaan suuntia ja lisäis jotain muuta häiriöö kun sen kapulan. Kun teki vasurin jälkeen oikeen ja sai palkan ja jo kaks haettua kapulaa lojui maassa niin ois halunnut vaihtaa lelun kapulaan, sain kuitenkin leikkimään. Kapulan kanssa sivulletuloja pitäis nyt tehdä paljon kotona, oon jättänyt ne treeneissä tekemässä kun pureskelua on vilahdellut. Villi ja Nappi teki ohjattua ja hyödynnettiin häiriö tehden vähän seisomisessa odottamista etupalkalla ja paikallaoloa niin että kyykin maassa edessä. Kokeiltiin namit eteen ja etutassuille versioita, on ku patsas mutta menee ehkä vähän turhan vakavaks, miten tästä sais Hupun mielestä leikin? Paikallaoloissa istui hyvin, reunassa Villin vieressä, myös makuu ok, ei lonkkailut. Eikä ennakoinut kenenkään käskyä, ei tietty kun vieressä oli eri käsky.
Sara teki ruutua ja seuruuta ja keskusteltiin pari kertaa haukkumisesta. Ruutu jänskätti vähän kun takana ihminen, mutta kun käy taputtamassa oikeeta paikkaa niin mikään ei jänskätä kun tietää mitä on tekemässä. Merkkien suoruutta tehtiin Sarkinki kanssa. Ja hiljaa merkille menoa, menee joo hiljaa ku tunkee namin suuhun käskyä antaessa. Auttaakohan se vaan pitemmän päälle mitään? Seuruu ei niin järkkyä, mutta edelleen ihan aargh. :) Mut ehkä parasta, tän jälkeen tuli mun ryhmäläiset ja olivat ihan että maa on täynnä nameja, en meinannut uskoa, koska Sarkki ei ollut niitä pongaillut :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti