7.12. perjantaina illalla vielä kouluttajien vapaavuoro. Olin päättänyt että teen Hupsin kanssa pentutreenit, muistin alussa ja unohdin sitten, mutta jotenkin koko asenne jolla aloitettiin treeni oli ihan super. Paikallaolojen jälkeen oli vähän normaalimpi pupsi, tai sitten mä tein normitavalla. Teki hienon merkin & siitä ruutuunmenon häiriintymättä yhtään vaikka Selma karkas ja juos kilpaa samalle merkille, ei välittänyt Selmasta vaan teki omaa suoritustaan.
Sara oli hiljaisuuspuolesta ihan ok, mutta muuten, voi jestas. Tarttis tehä liikkurilla treeniä joskus, tehtiin seuruuta yms. markon liikkuroidessa ja Sara katoili, meni pitkiä käännöksiä, mä en osannut kääntyä käskettynä, himmasin ennen seiniä ja kaiken lisäks Sarkki yritti ennakoida asioita liikkurin käskytyksestä. Jepjep.
Isoja kisoja katsomassa oli tosi avartavaa, koiriahan ne sielläkin on. (ihmiset ei ehkä oo ihmisiä, ne näyttää kaikki tosi lungeilta ja hyvähermoisilta ;) ) Tanskalaisena ois hyvä olla ja perustaa harrastamisensa syyt haaveisiin joukkuepaikasta, onhan niillä ollut schapekin maajoukkueessa ja nyt kaks niiden koiraa teki jopa asioita joiden pelossa oon huomaamattani jättänyt Saran ilmoittamatta joihinki typeriin kyläkisoihin kun mua niin ahdistaa ne. Ens kerralla jos joku sanoo että huomasitko kun se piippas niin kuukausien ahdistelun sijasta sanon että huomasin ja niin piippas tanskan maajoukkuekoirakin ;) No ei vaan, oishan se kiva jos se ois hiljaa, mutta jotenki pitää niitä asioita osata suhteuttaakin. Ja enhän mä oikeesti tiedä niitä koiria sen tarkemmin, näin vaan kahden päivän yhden kokeen suoritukset niiltä, mutta päätin nyt kuitenkin niihin suhteuttaa osan mun ja Saran ongelmista, jotta päästäis niistä vähän yli ja niitten ahdistelu ei aiheuttaus vielä ärsyttävämpiä ongelmia.
Suomi oli kyllä tosi ylivoimainen, parivuotisen tokoinnostukseni aikana oon lähinnä katellut suomalaisten videoita isoista kisoista, nyt livenä löysin ehdottoman suosikkini norjalaisten joukkueesta, ne näytti ihan just siltä mitä haluaisin mun ja koirani tokon, liikkeiden ja kaiken liikkeiden ympärillä tapahtuvan, näyttävän.
Muutamia huomioita,
-kaikki tuntuu kävelevän zetan tosi hitaasti, pitää ehkä testailla omia askelia, sopisko ne hitaasti kävellen paremmin siihen kartioille?
-sekatekniikka kaukoista tosiaankin saa ihan ok pisteet
-näytti jotenki tosi hienolta kun hulluna merkkejä kyttäävän koiran ohjaaja oli ihan lungin näköinen, tuli semmonen olo että teen ehkä liian suuren numeron itse itselleni asioista joita en siedä
-ilman kontaktia tehty seuruu on rumaa!
-yllättävän monella heilui pää tosi ärsyttävästi seuruussa, ylipäätään aika moni seuruu oli aika rumaa, rumuudesta ei välttämättä mitenkään paljon pisteissä toki sakotettu
-luoksetulo on kyllä oikeesti aika ällö liike :)
-kehässä voi tosiaankin teettää koiralla jotain pikkutemppuja kuten vaikka kämmenkosketusta
-kehässä voi aika reteesti kehua koiraa
-ylivoimaisten suomalaisten koirat ei tehneet ollenkaan nollaavia virheitä, toisin kuin muiden maiden
-en vois koskaan olla tyytyväinen jos opettaisin koiran tekemään jonkun asian aina "oikein" mutta se ei näyttäisi siltä miltä haluaisin sen näyttävän (!)
-pieniä vartaloapuja yms. käytettiin yllättävän paljon
Asioita joihin olen tyytyväinen Hupsissa
-sen istuma-asento
-maasta istumaan nousu silloin kun se tekee sen hyvin- pitää olla tarkka että pidetään kiinni niistä hyvistä! (Saralla tää on ihan kökkö! -> treeniin!)
-Hupsin seuraaminen silloin kun se on sellaista mitä haluan sen olevan!
-Saran nopeus ja vauhti = into tehdä asioita
-Saran kehuista palkkautuminen
-Saran temppujen osaaminen ja ylipäätään muukin osaamisen taso
Asioita joita Hupsilta ja Saralta puuttuu kokonaan
-jos kyykistyn viereen silittämään vaikka paikallaolojen jälkeen, ois koira tyytyväinen & heiluttais häntää (tosin Hupun kaa ei oo ees kokeiltu, en tiedä?) ja okei, Sara kyllä heiluttaa häntää mutta sitä ei voi kehua kun se rupeis mekastamaan, eikä sille oo opetettu että on kivaa ja kannattavaa jos ohjaaja lääppii kun se se sen mielestä luonnostaan ei semmoista ole..
-ollakseen fiksu ja älykäs bordercollie joka oppii kaiken tosi nopeasti, Hups osaa ihan tolkuttoman vähän tarpeellisia/turhia temppuja, mikä on tosi typerää, koska niitä tehdessä se tekee sellaisella ilmeellä jota haluaisin sille lisää muuallekin.
-lungi ohjaaja joka ei sähellä ihan kauheesti koko ajan, haluan niiiin päästä eroon/ saada vähemmäksi ne "noh, tule sivulle" yms. tilanteet esim. liikkeiden aloituksista. Hupsin kanssa niitä tulee kun se on hidas/ odottaa käskyä -> aktiivisuuden vahvistaminen, Saran kanssa niitä tulee jos sitä pitää pyydystellä jostain -> selkeys, loogisuus, hienoinen kuri, luotettavan oloinen ohjaaja yms. asiat joilla Sarkki toimii...
Muutenkin taas kyllä vahvistui omat ajatukset siitä miltä haluan koirani tekemisen näyttävänen, millainen ohjaaja haluan olla. Pitäis ehkä enemmän keskittyä niihin, kovaan duuniin ja treenaamiseen, pitäen ne omat mielikuvat mielessä ja vertailla vähemmän muihin. Omia ajatuksia ei tartte kyseenalaistaa ihan joka kerta kun joku muu tekee jotain eritavoin..
Opettavainen ja mukava viikonloppu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti