juhannuspäivää

Päivästä ojankoon, ajatuksena tehdä peilin eessä hallissa juttuja, hyvin suunniteltu, ulkona oli tosi hiostava ilma, yäk. Tosin treenien jälkeen läkähdyin sitten metsälenkillä, koirat pääsi lenkin jälkeen uimaan, minä en.

Sara teki ekana. Ilman sen kummempia lämppäilyjä, siis tokolämppäilyjä, ulkona juos vapaana ennen halliin tuloa. Kehäänmeno ja istuminen, hyvin ja hiljaa istui. Seuraavana valmiiks tehty tunnari. Tunnarikin oli harvinaisen siisti ja varmasti lähti kapuloille, toki ne hallissa näkyi hyvin. Kapuloita tais olla enempi ku kuus ja olivat pitkitäin ja oma toisessa päässä. Ohjatussa hyvä merkki, autoin ja kävelin kapulalle, meinas silti olla vaikee ja ois halunnut lähteä näkykentässään näkyvälle ruudun merkille mielummin. Tehtiin joitakin toistoja, paranee koko ajan, pitää muistaa tehdä aina monta niin saa paljon onnistumisia. Metskuhyppy vielä, teki aika kivasti, ei pysähtelyjä kapulalla. Ruutua, merkki oli vähän epätarkka, treenattiin sitten välissä oikeeta paikkaa, hyvin tarjos. Ruutuun jäi sitten vähän eteen ja palkkasin korjauksen ja meinas sitten jäädä koko aika liian eteen. Kun näytän oikeeta paikkaa niin toimii tosi hyvin. Tehtiin sitä mä lähellä ruutua merkki-ruutu juoksutreeniä, se tuntuu toimivan hyvin.

Peilin eessä seuruuta ja jääviä, kaikki jäävät oikein, maahan oli vikana muitten jälkeen. Seisomisessa ja istumisessa suoruutta. Seuruussa yritin naksutella oikeesta paikasta kun katon eteen, mutta onneks huomasin että jos katon vaan peilin kautta ni sehän on ihan törkeen eessä ku luulen olevan hyvin...

Loppuun vielä paikallamakuu kun läähätti niin kovin, kiltisti makas, ylösnousuun tuplakäsky, ajattelin kyllä että jos oisin palkannut maahan, liekö se ties sen? Kentältä ei ois taas halunnut tulla pois ollenkaan..

Hups tekikin vaikka mitä, alkuun kehääntuloa kivalla asenteella, sitten metskuhyppy kehääntulon jatkoksi ja se tunnari Hupulle kans, oli ihan superhyvä! Meni rivin keskelle ja lähti vasuriin ja heti kun osui oman kohdalle siellä rivin päässä nappas sen ja lähti tuomaan-kovaa :) Olin aikonut palkata sivulta mutta oli niin kivalla ilmeellä että ihan silleen spontaanisti tulikin lennosta palkka. Vähän ohjatun vasenta, oli poikittain ni merkille vauhti ois tietty voinut olla parempikin mutta en nyt välittänyt, kävelin näyttämään kapulan, Hupun ilme oli ihan että joojoo-tiedetään, kapulalle menot ja palauttamaan lähdöt tosi kivat :)Tehtiin läksyvihosta se joku basic ohjattu-ruutu-kuuntelutreeni joka on Hupulta jäänyt tekemättä kun ei vielä osannut. Ohjatun vasen, ruudun lähetysmerkille ohjaajan sivusta vasemmalle, ja kapulan kanssa ohjaajan ohi ruutuun. Hyvin siihen asti kunnes yritin korjata tarkemmaksi siinä ruudun merkillä ja Hupu ratkaisi itte ja lähti kiertämään piiloa selkänsä takaa, sillä ei oo ainakaan ongelmia irrota seläntakanaan olevaan suuntaan :) Sieltä merkille ja ruutuun. Tehtiin toinen toisto vielä. Siihen mennessä ohjatun vasuriin oli tullut yhteensä jo neljä viisi toistoa ja vauhti kasvoi joka toistolla kun tiesi mitä tehdään. On se jännä koira, kun välillä se ei sais tietää mitä tehdään että pysyis haastetta ja ei kyllästy, toisaalta sen pitäs kuitenkin tuntea tietävänsä ja osaavansa niin tekee hyvällä vauhdilla ja ilmeellä.

Peilin edessä istumisia kiertämästä, teki hyviä. Ja seuraamista, täyskäännös oli kyllä järkky. Sitä yritettiin parannella. Askelia, oikeelle tuntuu nyt toimivan jos astun tasan enkä ristiin, tehdään nyt näin. Vasemmalle sain paristi palkattua jotain suht ok. Peruuteltiin laudan vieressä, ei ois ollut ongelmia astella laudallekin, mutta tuntui tajuavan jujun nopsaa.

Loppuun vielä ruutu merkin kautta, olin aika onnistuneesti saanut jätettyä ylläripalkan kun yllättyi kovin.

Ainiin, jossain välissä tehtiin paikallamakuu ja jättöjä peilillä. Heti nuuskisi jätössä, nyt hypin ja loikin, käskytin istumaan ja palkkasin vauhdista, johan muuttui ilme ja jäi nuuskiminen.

Ulpu oli kyllä superkivana, pitäs ehkä ilmottaa se johonkin kokeeseen, sitten jos saatas voi1 niin voitas jäädä johonkin suunnitellulle puolen vuoden treenitauolle, jonka ainoa tavoite ois siirtää kahdelleen tekemisen asenne muuallekin, niin että ei tarttis miettiä että kohta on koe/voi olla koe. Toisaalta hotsittas kovin päästä kisaamaan sen kanssa jo enemmänkin, mutta pelottaa kovin että pilaan tän vähän mitä sitä oikeeta asennetta (heh) on nyt saatu esiin, uskon kyllä että se kestää yhden tai parikin voi-koetta nyt, mutta ei kuitenkaan ole vielä lähellä sitä mitä joskus tulee olemaan.