vähännniiku kisamaista

Tiedän tosi hyvin puutteeni treenaajana (tai ainakin yhden ison puutteen) ja sen että rakennan ihan itte sen ison kuilun kisojen ja treenien väliin. Mähän treenaan vaan aina paloja, palkaten paljon. Toisaalta, Hupsin kanssa siihen on kyllä ollut syytäkin, mutta olen senkin kanssa jäänyt siihen kiinni. Saran kanssa syitä en juurikaan keksi. Tiheä palkkaus nostaa sitä entisestään, ja sitten jos palkkaa ei tulee, noh, sitten tulee ääntä. Sitten aina kun palkkaa tulee, niin tokon tekemisen arvo nousee entisestään, ja koira muuttuu jos nyt mahdollista niin entistä hullummaks, mietin joskus että voiko sen pää sanoa poks kun se tuntuu räjähtävän käsiin etenkin jonnekin omaan halliin mentäessä.

Niin että miks, no kun mä tykkään treenata osia, paloja (etenkin tietyistä liikkeistä, osa jää niin helposti vähemmälle) ja palkata paljon. Yritän aina välillä pakottaa itteni tekemään kokonaisuuksia ja palkattomuuksia, viime syksynä tehtiin Saran kanssa joka treenissä jotain palkatona, tuli juoksut, ja mä näköjään unohdin. Nyt me muutetaan suuntaa? Hupusta en oikein tiedä, sille tuntuu sopivan tietyllä tapaa palkattomuus, se on parhaimmillaan kun sitä on leikittänyt ihan vähän, menee tekemään niin sen välin sen leikin ja ekan palkkauksen välissä.

Niin siis, perjantaina Lentsulla tehtiin "kisa". Jännitti semisti, Saran kanssa vähempi Hupun kanssa enempi. Sara tuli ekana, suoraan autosta, koko viikko tosi vähällä tekemisellä, ei kunnon lenkkiä alla. Jepjep, onneks sen verran tiedän että oikeeseen kokeeseen ei mentäs näin, mutta onhan ne worstcase scenariotkin hyvä kokeilla. Hengissä ollaan edelleen.

Sara haukku, ihan hulluna, vähän joka kohdassa. Opetus tässä oli ehkä se että tehtiin silti läpi, on vaan saatava rutiinia ja koiralle joku mielikuva kokonaisuuksista. Treenataan kisamaista kokonaisuutta, en puutu mokiin vaan jatkan eteenpäin niinkun kokeessakn ois pakko. Tosin tehtiin vaikka haukkui, kokeessa ois saatu sen verran punaisia kortteja että ois ollut parin seuraavan joulun joulukorttitarpeiksi :) Ymmärrän kyllä sen pointin, että harjoittelun kannalta, niin Saran maltin kun mun pään, niin oikeestaan se että hommat vaan jatkuu vaikka tulee hau on kyllä loppupeleissä aika hyödyllistä. Sara ei saa mua tekemään jotain muuta vaikka komentaa, me vaan tehdään se mitä oltiin tekemässäkin.

Tehtiin kolmessa osassa, Seuruu ekana, oli kuulemma jokainen perusasento vino, kiva :) Muuten se seuras, ääntä tuli ja kerran nuuskas maata mutta jatko sitten käskystä mukana, että ehkä hyvä niin. Semmosta aika karmeeta, mutta parempaa ku mitä vois olla pahimmillaan. Toka luoksetulo, juoks stopin läpi. Ruutuun yritti lähteä suoraan, korjauksesta merkille. Haukkui mm. kun kävelin kohti.. Sivulta palkka.

En muista miten loppusatsit meni, oisko ollut noudot samassa. Ohjatussa eksyi ekana ruutuun, siitä korjas käskystä kun näytin suuntaa, hyvin lähti kuiteskin taaksepäin merkiltä, ihan kiva kun ne on ollut vaikeita, sivulle vinoon ja kapulaa purren.. Metskussa meinas pysähtyä mun hae käskystä, nosti kuitenkin kapulan hyvin. Tunnarissa huono sivulle palautus, muuten ihan normisara.

Zetassa kaikki asennot seisomista, mutta oikelle käännös normijärkkyä parempi (jee!) Kaukoissakin sitten haukkui, voi jestas, mitä nyt mesoomiseltaan kerkes niin teki huonoja vaihtoja.. Oli tullut eteen jopa i-m kun lätkähti voimalla.

Paikallaolot Zeldan kaa, teki vaan istumisen, muuten ok, ei piipannut tai mitään, mutta kun Zelda nous ja Riina käski sitä usean kerran putkeen maahan niin haukkui, ja pysyi istumassa (!) mä olin piilossa varma että haukku että "oon jo maassa, mitä enää käskytät!"

Saatiin läksyksi tehdä evl jonku 4-5 krt/viikossa läpi. Jos on läksyjä niin läksyt pitää sitten tehdä. Muutoin
-perusasennot
-noutojen palautukset, etenki puiset
-luoksetulon stoppi
-kaukoja vois sarkinki kanssa tehä
-zetan asennot

Sarkin videot oli vähän puutteelliset, Riina oli säätänyt kameran kanssa ja näkyi mustaa ja kuului "perkele". Ehkä se kuvas sitä meidän tekemistäkin :D

Hupsista huomas taas selkeesti, eka setti oli fiilikseltään selkeesti paras. Mutta johtuko se koirasta, vai siitä että mä tykkäsin eka setistä eniten, olin silleen että tässä on kaks liikettä jotka osataan jotenkuten jne. Myöhemmissä rupesin kelaamaan jo mitä ei osata.

Seuraaminen tuntui kivalta, kehäänmennessä lipsuu, pitäs treenata niitä, perusasennot oli ollut Hupullakin vinoja, mutta musta oli kivaa kun tuntui kivalta, ja melkein helpolta, kai se pää dyykkailee edelleen, mutta jotenki toi into vähän korvaa sitä. Joskus Saran kanssa aikanaan päätin että seuraava koira osaa (osaa=ei karkaa etsimään nameja eikä käännökset leviä kahta metriä) sitten seurata, ihan sama osaako mitään muuta mutta seurata se osaa, ehkä Hupusta joskus tulee se koira? Luoksetulossa ei pysähtynyt, mut oli ihan söpö :) Paits että nuuski jätössä. Ruutu oli kiva, yllätyin että lähti niinkin kovaa mattoalustalla. Sais ehkä mennä maahan nopeemmin, ja olla haistelematta siellä maassa. Palkattu liian vähän pysymisiä? Nuuski tässä mun kävellessä kohti ja luoksetulossa kun olin just kääntymässä, sattumaa vai oonko mä jännittävä? Mä vähän mokasin kun päädyin ev-ruudun lähtöpaikkaan kävelyissä. Niin ja nyin ja heilun stopatessa ja maahan käskiessä..

Seuraavassa setissä liikkeestä istuminen, annoin vanhan avun ja teki vanhalla tekniikalla, vaikka on uudella avulla kyllä tehnyt nyt uudella tekniikalla. Haisteli ja mun ois tehnyt vähän mieli itkeä (palkata joskus kans siitä pysymisestä daiju!) ja ei pystynyt enää istumaan. Sitten mulle iski joku värkkäilykohtaus ja se piti alkaa värkkäämään Hupua istumaan oletuksena että se ei ole ehkä elämässään istunut. Jännää on se että se selkeesti mun mielestä kyllä vähän ahdistu kun nousi, mutta kun on uudelleen istumassa niin näyttää itseensä ihan tyytyväiseltä. Ei se välttämättä aina ihan oikeasti ahdistu? Tietää millainen ilme pitää ottaa naamalle että saa mut lässyttämään ja auttamaan tassusta pitäen? Vastasi myös kehuihin ihan ok, kun oikeesti ahdistuu niin ei juuri välitä kehuista. Niin ja napsaisi mua jalasta kun lähdettiin siitä kävelemään. Tunnariin oon ihan tyytyväinen, eka liikkuroitu kisamainen koskaan, odottaessa tökki mun kättä, kääntymisiä vois treenaa enempi. Haistelu ihan ok, meni suu auki, mutta ei maasta asti nostanut vääriä, eka kerta näin! Lähti tuomaan omaa, lipsahti suusta ja jatkoi saman kanssa. Palautuksessa epävarma ja puri ja huonosti sivulle. Jotain kivaa, kysyy kivasti lupaa ruutuun ja tunnarille lähtiessä ottamalla kontaktin, treeni auttanut. Eikä karkaile.

Seuraavassa setissä hyppynouto, metskut ja kaukot. Tää oli aika karmee läpeensä. Hyppynoudossa piti sivulla suu auki kapulaa. Metskun tiputti kun lähti tuomaan ja alkoi haistelemaan.. Pieni sijaistoiminto? Sille nyt vissiin tuli vieras metskuinho tälleen tyhjästä? (sama toistui su) Tai sitten ku yritin saada sitä tarjoomaan kotona lusikan nostamista karvamatoltla just joku päivä niin jäi paha mieli kun ei osannut? (siinä treenissä ei kyllä huomannut mitään, oli ihan reipas, ei vaan nostanut ja jätettiin sitten siihen) Odottelin aikani josko tois ja haisteli vaan, uudella käskyllä heräs ja toisella uudella käskyllä toi kapulan. On kyllä ihan häntä pystyssä ja silleen? Sivulla sylkäs ja mä rähmäsin kapulan maahan. Kaukot piti huvikseen testaa, eihän niitä oo, mutta jotta tietäs kuinka kaukana olemisesta ollaan, oltiin aika kaukana :D Alussa ei tehnyt mitään, tarpeeks monta kertaa ku toistin käskyn ni tajus että ai tehdään jotain. Muaki vähä jännitti, näyttelin käsimerkkejä joita meillä ei kyllä oo :) Kun vaan tehtiin, niin kaks vikaa vaihtoa oli jo ihan ok :) s-i vähän liikku taakse, mutta niin on opeteltukin. Hupun kanssa moni asia tuntuu sujuvan paremmin kun "vaan tekee".

Paikallaolot Teslan kaa, nuuski jätössä, oli tsiikannut itseään peilistä ja sitten ollut ihan ok.

Saatiin läksyksi tehdä kisakaukot, semmoset niiku mitkä ei oo maailman hienoimmat joskus vuosien päästä vaan ihan semmoset mitä Hupu uskaltaa ja osaa tehdä kaukaa ja häiriöissä. Tuliskohan nää meidän lenkkikaukoista?

muutoin:
-vinoja perusasentoja oli kans, mutta Hupun kanssa saatas edelleen jatkaa sivulla on kivaa treeniä hinkkaamisen sijaan.
-noutojen palautukset
-metskuongelma pitää ratkaista
-kehäänmenot
-luoksetulon stoppi
-haistelu!! palkkaa jätöistä ja odotteluista

Koirilla oli yllättävän paljon samoja juttuja, koskakohan Hupustakin tulee ylikierroksilla käyvä hullu? :)

Niin ja, sen lisäksi että en treenaa kisamaisesti, kokonaisuuksia ja palkattomuuksia, niin sitten niitä treenatessa en myöskään juurikaan osaa olla kisamainen.. Pitää laittaa ittensä ruotuun :)

Kisaharkkailut jatkuu seuraavassa postauksessa, tässä vielä linkki Hupun hupailukoosteeseen, naureskelin äsken ääneen mun kaukojen lentoonlähtöyritykselle..